|
Suggestoterapeutin työkalupakkiin Maija Leena Matikainen Musiikki - mielen ja kehon terapiaa Elämän musiikkia
Aloin opiskella musiikkiterapiaa sekä henkilökohtaisista syistä että saadakseni työhöni uusia ideoita. Odotukseni täyttyivät erinomaisesti, sillä opiskelu oli käytännönläheistä, ja saimme tehdä harjoitustyöt omaan työhömme soveltaen. Tällä hetkellä opiskelen GIM musiikkiterapiaa (Guided Imagery and Music), jonka ryhmäjuttuja voin soveltaa kursseillani. Itse terapiaa voin tehdä opiskelijan roolissa. Ikiaikainen parantava voima Kaikissa ihmisen tuntemissa kulttuureissa on ollut aina musiikkia. Muinaisessa Egyptissä papit kutsuivat musiikkia sielun fysiikaksi ja käyttivät lauluterapiaa hoitomenetelmänä. Myös muinaisessa Kiinassa ja muinaisessa Kreikassa tiedettiin musiikin vaikutus terveyteen ja moraaliin. Renessanssin aikana uskottiin musiikin katarssiseen vaikutukseen ja sen uskottiin parantavan melankolian, epätoivon ja hulluuden. Se lievitti myös tuskaa ja monia sairauksia. Raamatussa on mainintoja musiikin rauhoittavasta vaikutuksesta. Musiikkia on käytetty uskonnollisissa rituaaleissa (myös kuolevien hoidossa) ja parannusrituaaleissa. Nykymusiikkiterapeutit uskovat, että musiikin vaikutus perustuu sen ihmisessä aiheuttamiin neurofysiologisiin reaktioihin ja ihmisen menneisyyden kokemuksiin, jotka tuottavat hänelle musiikkiin liittyviä tunteita, muistoja ja mielikuvia. Musiikin neurofysiologiset vaikutukset Musiikki perustuu akustiseen värähtelyyn, joka saa aikaan paineenvaihteluja ilmassa. Sen voi aistia myös kehossaan, joten kuurokin voi nauttia musiikista kuulematta sitä korvillaan. Ihmisen kehonosat reagoivat herkästi ääneen, jonka taajuus on sama kuin niiden kudosten ominaisresonanssitaajuus. Nykyaikaisessa rentoutusmusiikissa käytetään paljon matalia siniääniä (27 - 88 Hz), jotka läpäisevät lihakset ja etenevät hermostossa ja kehossa esteettömästi. Lisäksi käytetään paljon 8 Hz:n yläsävelsarjan taajuuksia, koska rentoutuneen ihmisen aivoaallot värähtelevät noin 8 Hz:n taajuudella. Samoin käytetään myös thalamuksen taajuutta, 40 Hz. Tällaisen musiikin kuunteluun tarvitaan hyvät laitteet, jotka pystyvät toistamaan näin matalia taajuuksia. Musiikin rytmi vaikuttaa verenkiertoon, hengitykseen ja sydämen sykkeeseen, jotka ovat jo itsessään rytmiä. Ihmisen elämä on täynnä rytmiä: kävelyrytmi, juoksurytmi, unirytmi, työrytmi, puherytmi ... Ääni kantaa alusta asti Musiikki on ääntä, ja ihminen tulee ensimmäisen kerran tietoiseksi itsestään äänen värähtelyjen ja rytmin avulla jo kohdussa. Rentouttava musiikki on sikiöllekin hyväksi. Yksinkertainen ääni, jossa on vähän ylä-ääniä, esim. lauluääni tai huilumusiikki, voi tavoittaa aivokeskukset ja aktivoida kehon toimintoja. Kuuloaisti on myös se aisti, joka sammuu ihmiseltä viimeisenä. Moni pystyy nauttimaan kauniista musiikista viimeiseen hengenvetoon asti. Moni kertookin kuolinhetkellään kuulevansa musiikkia. Rytmi voi rauhoittaa, rentouttaa, aktivoida, motivoida, antaa rohkeutta (esim. sotatanssit), antaa puhtia (esim. siivoukseen, jumppaan), vapauttaa (esim. tanssimaan). Joissakin kaupoissa käytetään erikoismusiikkia, joka on suunniteltu lisäämään ostohaluja. Joulumusiikin käyttö tosin karkottaa ainakin minut kaupasta mahdollisimman nopeasti … Barokkimusiikin syke on lähellä ihmisen leposykettä, joka on 60 sykettä minuutissa, joten esimerkiksi monet Vivaldin, Bachin ja Händelin kappaleet ovat hyvää rentoutusmusiikkia. Jo muutaman minuutti rentoutusmusiikin kuuntelua rauhoittaa ihmistä, esimerkiksi synnytyssalissa, hammaslääkärin vastaanotolla ja ruuhkaliikenteessä. Se voi auttaa ihmistä myös nukkumaan. Musiikki portti tunteisiin ja muistoihin Musiikki vaikuttaa aivojen limbiseen järjestelmään, joka säätelee tunne-elämää ja muistia. On todettukin, että musiikki on ylivoimainen mielialan indusoija moniin muihin menetelmiin verrattuna. Se voi myös viedä kuuntelijansa hypnoosiin tai transsiin.
Miellyttävän musiikin kuuntelu lisää elimistön mielihyvä ja kivunlievityshormonien, endorfiinien tuotantoa. Rentouttavalla musiikilla voidaan vähentää myös stressihormonin, adrenaliinin tuotantoa, ja siten parantaa vastustuskykyä. Melodiat syntyvät säveltäjien elämänkokemuksista, ja ne herättävät meissä tunteita, muistoja ja mielikuvia, jotka puolestaan pohjautuvat omiin elämänkokemuksiimme. Tästä johtuen ihmiset voivat kokea saman musiikin eri tavalla. Musiikki herättää sekä tiedostettuja että tiedostamattomia tunteita, joita voidaan musiikkiterapian avulla käsitellä ja purkaa. Musiikki sisältää symboleja, joilla on suora yhteys ihmisen tiedostamattomaan ja sen avulla ihminen voi löytää kosketuksen itseensä. Ihminen pitää yleensä musiikista, johon voi tavalla tai toisella samaistaa omat tunteensa. Hän voi siis purkaa tunteensa musiikkiin. Tämä on Aristoteleen kuvaama katarssi-ilmiö, jossa taide herättää ihmisessä tunteita, jotka se auttaa purkautumaan. Seurauksena voi olla vapautuneisuus ja energinen olo, koska tunteiden hallitsemiseen käytetty energia on vapautunut. Musiikin kuuntelulla voidaan etäännyttää ahdistavat tunteet ja asiat symbolisen etäisyyden päähän, jolloin niitä voi käsitellä. Ikäviä muistoja herättäviä kappaleita voi kuunnella silloin, kun hetki on sopiva niiden käsittelemiseen. Mutta ne voivat auttaa myös elämässä kohdattujen tunteiden käsittelemisessä, jos ihminen tunnistaa ne kyseisen musiikin avulla. Jos tunnen, että haluaisin purkaa jotain vaikkapa itkun tai rankan fyysisen liikkeen avulla, voin valita näihin tarkoituksiin sopivaa musiikkia. Voin purkaa myös pakahduttavaa iloa, joka meinaa repiä minut nahoistani. Musiikilla voi saada aikaan myös tunnetilan muutoksen, esim. ilon ja energian lisääntymisen ja jopa kivun lievittymisen. Musiikin avulla voi tarvittaessa suojautua liian tuskallisilta tilanteilta ja lykätä negatiivisen asian käsittelyä. Silloin voin luoda itselleni pirteämmän iloisen mielen sopivan musiikin avulla. Tutun musiikin kuuntelu voi rauhoittaa ja tuoda turvallisuudentunteen. Musiikkiterapian asiakkaalle pyritään löytämään merkityksellistä ja stimuloivaa musiikkia, jotta sillä saavutettaisiin avoimempi yhteys muuten tavoittamattomissa oleviin tunteisiin. Depressiopotilaille olisi tärkeää löytää kanava positiivisiin kokemuksiin. Tässä voi auttaa musiikki, joka herättää hänessä reaktioita. Musiikki voi auttaa laajentamaan depression kaventamaa tunne-elämää. Musiikki herättää kaikki aistit Edellisessä työyksikössäni oli uima-allas, joten tarjosin kursseillani valinnaisena ohjelmana vesivoimistelua ja luovia allasaktiviteetteja. Käytin tietenkin sopivaa, ihanaa musiikkia apuna. Ne olivat ikimuistoisia huippuhetkiä, sillä sekä minä että kurssilaiset nautimme niistä suunnattomasti, ja saan kuulla vielä vuosienkin päästä palautetta näistä vesijutuista. Musiikin ja vesielementin aistimusten yhdistäminen toimii hyvin voimakkaasti. Kun kuuntelen altaalla käyttämääni musiikkia, se vie minut takaisin altaalle joka kerta hyvin aidontuntuisesti. Haistan altaan tuoksun, tunnen kostean ilman, kuulen myös veden loiskeen ja ihmisten äänet ja näen heidät altaassa. Mutta uskomatonta on, että solunikin muistavat: tuntuu aivan kuin tekisin liikkeitä musiikin tahtiin vaikka olenkin paikallani! Ja käsikin alkaa jo etsiä pyyhettä hien kuivaamiseksi otsalta ja suussani tunnen mehun, jota join altaalta tultuani. Musiikillisia mielikuvamatkoja Musiikkia voi käyttää mielikuvatyöskentelyssä, sekä itsekseen että asiakkaiden kanssa. Kun ostan uutta rentoutusmusiikkia, testaan sen luonnollisesti ensin itse. Jos se ei herätä mitään mielikuvia eikä mikään muukaan minussa värähdä, en käytä sitä. Hyväksi kokemaani musiikkia voin käyttää sekä ohjatuissa mielikuvarentoutuksissa että vapaissa mielikuvaharjoituksissa sekä monenlaisissa muissa luovissa aktiviteetteissa.  Vapaiden mielikuvaharjoitusten aikana osallistujat kuuntelevat kappaletta rentoutussäkeissä lepäillen, ja antavat sen herättää mielikuvia, jonka jälkeen voimme keskustella kokemuksista. Rentoutujat voivat katsella valitsemiaan kuvia, jotka katsefiksaation avulla johdattavat heidät haluamaansa paikkaan. Sen jälkeen rentoutus voi jatkua puoliohjattuna tai ilman ohjausta. Musiikin avulla voi tehdä tällä tavoin matkoja, vaellella vaikkapa Grand Canyonissa, jossa kotka lentää yläpuolella, tai kiivetä Mount Everestille. Halpa ja mukava matka, jonka voi kätevästi tehdä milloin vain, kurssilla tai omassa nojatuolissa tai sängyssään. Ilman hikoilua tai palelua, ilman rasitusta, nestevajausta ... Turvallisesti. Osallistujat voivat myös työskennellä pareittain niin, että toinen liikkuu silmät kiinni musiikin mukaan ja kertoo mielikuvistaan ja toinen huolehtii hänen liikkumisensa turvallisuudesta ja kuuntelee. Tämän he voivat tehdä myös pareittain niin, että molemmat tekevät matkan silmät kiinni liikkuen, jolloin kouluttaja huolehtii heidän liikkumisensa turvallisuudesta. Toinen voi olla vaikkapa Saharassa ja toinen suomalaisessa halkometsässä, tai toinen vuorella ja toinen vuoren juurella. Heidän välillään on “kännykkäyhteys”, jonka avulla he keskustelevat näkemästään ja kokemastaan. Useimmiten he ovat musiikin loppua kohti päässeet samaan paikkaan. Joskus molemmat lähtevät jo alun perin samalle matkalle. Musiikki häivyttää ajan rajallisuuden Musiikkia voi käyttää suggestiivisesti jo raskauden aikana esimerkiksi niin, että äiti kuuntelee aina nukkumaan käydessään samaa rentoutusmusiikkia, joka suggeroi sikiöllekin lepoa. Lapsen synnyttyä sama musiikki voi auttaa nukuttamaan vauvaa varsinkin ongelmatilanteissa. Kun totumme kuulemaan tai käyttämään tiettyä musiikkia tietyissä tilanteissa, saman musiikin kuuleminen muualla tuo alkuperäisen tilanteen muistot elävästi mieleen. Musiikin avulla voi palata nuoruuden muistoihin, ihaniin paikkoihin ja tilanteisiin, mutta yhtälailla se voi viedä meidät ikäviin muistoihin. Näin ollen musiikki voi olla “vaarallinen laji” ryhmien koulutuksessa. Minulle on käynyt neljästi kahdenkymmenen vuoden aikana niin, että osallistuja on reagoinut negatiivisesti musiikkiin, eli se on herättänyt hänessä negatiivisia muistoja tai tunteita, joita hän on pelännyt olevansa kykenemätön hallitsemaan. Siksi kouluttajan on musiikkia käyttäessään tarkkailtava ihmisen reaktioita ja osattava toimia niiden mukaisesti, jotta osallistuja saa ensiavun ja jälkihoidon tarvittaessa. Mörri-Möykky ja Kultainen ase Vuosia sitten päässäni soi Bond kappale ”The Man with the Golden Gun”, joskus jopa häiriöön asti. Se alkoi soida heti herättyäni ja se soi koulussakin ruotsin tunneilla (silloin opetin kieliä) niin, että minun piti sanoa välillä kappaleelle: “Nyt seis, minun pitää keskittyä ruotsin kieleen. Sinä häiritset minua.” Samana syksynä päässäni soi yhtenä aamuna myös Mörri-Möykky, jolloin ajattelin, että johan nyt on markkinat! Musiikkiterapiaa opiskellessani sain oppia, että musiikilla on viesti tällaisessakin tapauksessa. Mörri-Möykyn viesti oli hyvin selkeä: “Siellä on koti ja siellä on peti ja peikolla pehmoinen olo.” Olisin sinä aamuna jäänyt paljon mieluummin peiton alle. Sitä samaa Bond kappalekin kertoi minulle, kun sen lopulta oivalsin. Kun sanat eivät sisältäneet viestiä, keksin lopulta, että aikoinaan palkitsin itseäni erityistilanteissa rentoutumalla Bond filmejä katsomalla. Kyseinen filmi on suosikkini ja kun tunnussävel soi päässäni, se viestittää, että olen väsynyt ja minun pitäisi rentoutua. Tuon oivalluksen jälkeen menikin pitkä aika, niin ettei kappale soinut päässäni. Aloin jo huolestua, että menetinkö tämän “kyvyn” tullessani tietoiseksi musiikin viestistä. Kun se sitten taas yhtenä aamuna soi päässäni, hihkuin ilosta. Se on edelleenkin pettämätön viestittäjä silloinkin, kun en itse tajua tilannettani. Ilottelua ja improvisointia Musiikin kuunteleminen tai soitto- tai lauluhetki voi auttaa tutustumaan omaan itseen musiikin herättämien tunteiden kautta. Se voi inspiroida ajatuksia ja antaa ideoita. Musiikkimaalausta voi tehdä kotona ja ystävien kanssa helposti. On hauskaa ja rentouttavaa heittäytyä musiikin vietäväksi, valita musiikin mieleen tuoma väri ja antaa musiikin kuljettaa kättä ja väriä paperilla ilman taiteellisia ambitioita. Myös musiikin mukaan tehty luova liike on hauskaa ja sitä voi tehdä joko yksin tai yhdessä. Ihmisääni on mitä terapeuttisin väline, ja soittaminenkin on hauskaa. Niillä voi yhtä lailla ilahduttaa itseään kuin purkaa vaikkapa negatiivisia tunteita. Valitettavan monet jäävät paitsi näistä iloista, koska heillä on sellainen käsitys, että vain musikaalinen ihminen voi laulaa ja soittaa. Molempia voi harrastaa yhtä suurella mielihyvällä riippumatta osaamisen tasosta! Improvisaatiosoitto on hauskaa kotonakin. On mukavaa huomata, että kosketinsoittimella haluaa soittaa eri tavalla riippuen siitä, millaisen soittoäänen on valinnut. Samalla voi tutkia omia tuntemuksiaan erilaisia ääniä kohtaan. Ihanista äänistä voi nauttia ja epämiellyttävät voi ohittaa tai halutessaan voi työstää niitä. Improvisaatiolla saa siis ennen kaikkea ILOA, mutta sillä voi myös purkaa turhautuneisuutta ja sen jälkeen tsempata itseään eteenpäin. Improvisaatiota voi tehdä juuri niin kauan kuin haluaa. Joskus riittää, kun ohi mennessään kilauttaa vaikkapa metallofonia, kääntää sadepuu soittimen toisin päin tai heläyttää vähän kanteletta, josta lähtee aina kaunis ääni. Koko perhe voi tehdä laulu tai soittoimprovisaatioita yhdessä. Jonain päivänä voi leikkiä “Cherbourgin sateenvarjoja” eli laulaa kaiken puhuttavansa. Ja kuinkahan lehtimyyjä reagoisi, jos puhelimen toisessa päässä vain laulettaisiin, kun hän kertoo loistavista tarjouksistaan? Soittotaidottomankin on erittäin hauskaa opetella soittamaan mieleisiään kappaleita, vaikka se tapahtuukin nuotti tai kaksi kerrallaan ja yhdellä kädellä. 2 - 4 tuntia lipsahtaa huomaamatta ja voi olla, että opitun kappaleen on unohtanut jo seuraavana päivänä. Mutta on suuri ilo, kun omilla sormillaan saa aikaan sellaista ääntä, joka tyydyttää omaa musiikkikorvaa. Käsin tekeminen stimuloi laajoja aivoalueita ja on siten hyvin terapeuttista olipa se soittoa, käsitöitä, matonkuteiden tai kuvien leikkaamista tai mitä tahansa muuta. Suosittelen tällaista toimintaa myös stressaantuneille asiakkaille ja opiskelijoille. "Itke vaan, jos helpottaa" Suomenkielinen iskelmämusiikki kuvaa koko ihmiselämän tunteiden kirjoa. Tein vuosi sitten surutyön terapiaa asiakkaalle, jonka puoliso kuoli äkillisesti. Yhtenä osa-alueena käytin musiikkia, koska hän oli musiikin aktiivikuuntelija. Asiakkaalla oli omat voimavara- ja ilomusiikkinsa, joista hän sai voimia. Kokosin hänelle “itku CD:n”, johon löysin yllättävän helposti ja nopeasti noin 20 kappaletta omista varastoistani, esimerkiksi Matin ja Tepon “Et voi tulla rajan taa”, Katri Helenan “Mun sydämeni tänne jää” yms. todella koskettavia kappaleita. Seuraavana päivänä halusinkin kuunnella Nightwishiä kovalla volyymilla! Se on minusta enemmän tai vähemmän “kuoleman musiikkia”. Parikkalan sanomissa (26.7.2004) oli artikkeli itkuvirsistä, josta siteeraan tässä lyhyesti: “Kutsuttiin kokenut itkijä paikalle. Itkun tärkeimpiä tehtäviä onkin jokaisen läsnäolijan ja yhteisöön kuuluvan saattaminen surutyöhön... Itku vapauttaa ja laukaisee, suru puhkeaa kuplana pois... ainakin se pienenee.” Itkijät olivat sen ajan surutyön terapeutteja! Vanha sanonta “Ei auta itku markkinoilla” pitää kylläkin paikkansa, jos perään lisätään tarkennus “mutta se helpottaa”. Musiikki auttaa kokonaisvaltaiseen oppimiseen On osoitettu, että ei voida tehdä jyrkkää rajausta siitä, että musiikki kuuluisi vain oikeaan aivopuoliskoon. Musiikin säveltäminen ja kuuntelu edellyttää useiden toisistaan etäisten kortikaalialueiden yhteistyötä, myös vasenta aivopuoliskoa. Kun musiikkia pyritään ymmärtämään kokonaisuutena, prosessointi tapahtuu oikealla. Musiikin avulla saadaan aktivoitua laajemmat aivoalueet kuin ilman sitä. Se herättää myös tunteita ja vaikuttaa neurofysiologisesti. Musiikki tekee oppimisesta kokonaisvaltaisempaa, sillä se saavuttaa tiedostamattoman mielen helposti ja aktivoi siten myös muistia. Luovuus käyttöön opiskelussa musiikin avulla Kielenopiskelu on luovaa toimintaa, sillä kieltä puhuessaan tai kirjoittaessaan ihmisen pitää luoda koko ajan uutta, “keksiä omasta päästä”, samalla kun hän soveltaa kielen sääntöjä. Ulkoa opeteltujen fraasien toistamisella ei pääse pitkälle. Musiikin fyysisesti ja psyykkisesti rentouttava vaikutus vähentää estoja ja auttaa ihmistä pääsemään syvemmälle tajunnan tasolle, jolloin hän pääsee käyttämään luovia voimavarojaan tehokkaammin hyväkseen. Suggestopedisilla kielikursseilla soi rentouttava miellyttävä musiikki aina, kun opiskelijat tulevat kurssille. Palautteissa opiskelijat kertovat sen rauhoittaneen, tehneen hyvälle tuulelle, poistaneen jännityksen ja luoneen tunnelmaa. Muutenkin musiikilla on keskeinen sija suggestopediassa. Opettaja lukee opiskeltavan tekstin opiskelijoille klassisen musiikin tahdissa. Tällöin uuden oppiminen tapahtuu automaattisesti ja luovasti musiikin avulla ilman jännittyneisyyttä ja väsymystä. Ne, jotka haluavat, saavat tehdä kurssilla oman laulun ja esittää sen. Moni kertoo palautteissa sen upeimmaksi suorituksekseen. Laulaminen yleisön edessä vieraalla kielellä joko yksin tai pienessä ryhmässä on hyvin terapeuttista ja kohottaa itsetuntoa suuresti. Kielenopetusta musiikin avulla Olen käyttänyt musiikkia myös perinteisten kielituntien alussa opiskelijoiden tullessa luokkaan. Musiikki auttaa heitä rauhoittumaan ja rentoutumaan ja nollaamaan ajatukset edellisen tunnin jälkeen. Kun kaikki ovat hiljentyneet, pyydän heitä sulkemaan silmänsä. Luen heille keskeisiä pätkiä päivän tekstistä rentoutusmusiikin kanssa. Näin he samalla sekä rentoutuvat että orientoituvat kieleen, jota alkavat käyttää hetken kuluttua. Tähän menee 5 - 7 minuuttia, mikä on pieni panostus 90 minuutin kokonaisajasta. Musiikin käytön on todettu vaikuttavan positiivisesti ääntämiseen ja puheilmaisuun sekä sanavaraston karttumiseen. Taustamusiikki tehostaa oppiaineksen ymmärtämistä ja muistamista, se peittää mahdolliset ulkopuoliset häiriöt ja auttaa keskittymään ja luomaan mielikuvaa aiheesta. Jo pelkästään musiikin rentouttavan, virkistävän ja mielihyvää tuottavan vaikutuksen vuoksi sitä kannattaa käyttää. Säännöllinen, oppitunnin ainekseen sisäänrakennettu ja sitä tukeva musiikin käyttö edistää oppimista paremmin kuin umpimähkään käytetty musiikki. Olen pitänyt myös useita englanninkielisiä musiikki - mielikuvarentoutuskursseja. Tavoitteena on aktivoida kieltä ohjattujen musiikkimielikuvarentoutusten ja muun luovan toiminnan avulla. Kieli aktivoituu vaivattomasti ja miellyttävästi ja samalla opiskelijat rentoutuvat fyysisesti ja psyykkisesti. Erään opiskelijan palaute tiivistää muidenkin palautteet: “Tavoitteet toteutuivat. Kurssi oli juuri niin mukava ja rentouttava kuin kuvittelinkin. Puhekynnys tipahti ja muutenkin tuli ihan hyvä olo. Musiikki rentoutti ja oli helpompi puhua. Rentouttava tapa kohentaa kielellisiä puhevalmiuksia.” Improvisaatio- ja ilmaisutaidon kehittäminen Improvisaatio ja ilmaisutaidon kursseilla teemme myös laulu ja soittoimprovisaatiota sekä ryhmässä että yksilötehtävinä. Laulutehtävät ovat luonnollisestikin vapaaehtoisia. Aremmatkin opiskelijat, jotka rohkenevat kokeilla improvisaatiolaulua, kokevat sen hyvin terapeuttisena ja itsetuntoa kohottavana. Tärkeintä ei ole lopputulos eikä laulutaito, vaan uskallus. Se parantaa muutakin esiintymisrohkeutta. Kun kohtaan työssäni esiintymisjännityksestä kärsiviä opiskelijoita tai asiakkaita, yksi heille antamani neuvo on: Laulaminen ennen esiintymistä rentouttaa laulutaidostasi riippumatta. Laula improvisoidulla sävelellä positiivisia itsesuggestioita siitä, kuinka hyvin esityksesi menee. Laulaen aktivoit myös laajemmat aivoalueet, mikä myötävaikuttaa siihen, että ne toimivat paremmin. Muistat sanottavasi paremmin ja pystyt esittämään asiasi rentoutuneemmin ja rauhallisemmin. Musiikki itseopiskelussa Kannustan opiskelijoitani hyödyntämään musiikkia sekä opiskelussaan että vapaa-aikanaan. Olen opettanut heitä lukemaan opiskeltavaa tekstiä Schubertin 8. sinfonian alkuosan tahtiin, koska se on mielestäni sopivin kappale aloittelijalle. Kehotan heitä laulamaan tekstejä kotona tuttujen laulujen sävelillä tai improvisoiduilla sävelillä laulutaidostaan riippumatta. Musiikin avulla asiat jäävät helpommin mieleen. Opastan heitä sopivan rentoutusmusiikin, taustamusiikin, virkistys ja energisointimusiikin valinnassa ja käytössä, musiikin avulla tehtävässä mielikuvaharjoittelussa, samoin kuin musiikin muussakin terapeuttisessa ja luovassa käytössä. Asiantuntijoiden mielestä musiikki integroituu lähes kaikkiin oppiaineisiin. Se on ihmiskunnan ilojen, surujen, toiveiden ja pelkojen universaali ilmaisukeino.
Maija Leena Matikainen on jyväskyläläinen filosofian maisteri, lehtori Jyväskylän ammattikorkeakoulun kielikeskuksessa, täydennyskoulutusasiantuntija, draamapedagogi, suggestopedagogi ja suggestoterapeutti SHY. Puh. 0400-541 695. Nykyisin pidän suggestopedisten kielikurssien lisäksi draama-, rentoutus- ja voimavarakursseja sekä muita luovia kursseja. Lisäksi teen suggestoterapiaa ja opiskelen GIM-musiikkiterapiaa. Seuraavaksi haaveissa on taide-terapian opiskelu. Uusin kurssini on portfoliokurssi ”Voimavaraksi oma itse”. Kurssi käsittää kirjallisia tehtäviä, joissa opiskelijat pohtivat omia voimavarojaan valitsemansa kirjallisuuden pohjalta ja pyrkivät löytämään uusia ideoita ja oivalluksia elämäänsä. Kommentoin jokaisen tehtäviä kirjallisesti ja käyn samalla henkilökohtaista sähköpostikeskustelua heidän kanssaan … Kesäni kuluu rattoisasti 120 opiskelijan tehtävien parissa. Kirjallisuutta: Ahonen Heidi, Musiikki sanaton kieli Bruscia, Kenneth: Improvisational Models of Music Therapy. 1987 Erkkilä Jaakko, Musiikki ja tunteet musiikkiterapiassa Erkkilä Jaakko & Lehtonen Kimmo (toim.), Musiikkiterapian monet kasvot. Lehtonen Kimmo, Musiikkiterapian ja psykoterapian suhteesta Lehtonen Kimmo, Musiikki terveyden edistäjänä Unkefer (toim.) Music Therapy in the Treat-ment of Adults with Mental Disorders: Theoretical Bases and Clinical Interventions http://www.musiikkiterapia.net. - Suomen musiikkiterapiayhdistyksen kotisivut. CD-levyjä: Musiikkiterapian CD-Rom. Suomen Musiikkiterapiayhdistys 2001 Nurmi, Pekka (2003). Kumpu - äänilevy surevalle ihmiselle. Tuotanto: Fantom Post Oy. Markkinointi: Fuga Oy. -Arvioitu Hypnologiassa 2/2003 CD-levyjen tilausosoite on www.musiikkiterapia.net |
Musiikin monipuoliset mahdollisuudet ovat kiinnostaneet minua aina. Musiikki on auttanut ja lohduttanut minua vaikeissa tilanteissa jo 60-luvun kansakouluajoista lähtien. Se on energisoinut tarvittaessa. Se on rentouttanut, ja auttanut nukkumaan. Se on inspiroinut niin työntekoa kuin siivoustakin, jumpasta, vesijumpasta ja kuntopyörästä puhumattakaan. Se on auttanut pitkillä automatkoilla. Se on antanut mahdollisuuden mielikuvitteluun ja hullutteluun. Se tehostaa jopa muistamista ja oppimista.